MediBooky

Milloin lääkärin Oy voi laskuttaa matkakorvauksia?

Matkakorvaukset herättävät usein kysymyksiä, etenkin silloin kun lääkäri työskentelee useassa eri toimipisteessä.

Hyvä nyrkkisääntö on tämä:

1. Oma normaali tai vakiintunut toimipiste
Ei yleensä matkakorvauksia.
Tätä käsitellään varsinaisena työpaikkana.

2. Säännöllinen työskentely toisessa toimipisteessä
Kilometrit voivat olla mahdollisia, m***a päiväraha ei yleensä ole. Majoitus voi olla mahdollinen, jos se on tarpeellinen ja kohtuullinen.

3. Yksittäinen tai harvoin toistuva keikka
Kilometrit, päiväraha ja majoitus voivat olla mahdollisia, jos yleiset ehdot täyttyvät.

Tärkeintä on katsoa, onko kyse oikeasti satunnaisesta keikasta vai onko toimipisteestä jo muodostunut säännöllinen työskentelypaikka.

Jos sama toimipiste toistuu viikoittain, useampana päivänä kuukaudessa tai siitä on tullut vakiokohde, sitä ei yleensä käsitellä enää satunnaisena keikkana.

Epäselvissä tilanteissa kannattaa kysyä etukäteen, jotta korvaukset menevät alusta asti oikein.

Missiomme on mahdollistaa sote-ammattilaisten työskentely yrittäjinä niin, että he voivat keskittyä potilastyöhön.🩺

Tähän missioon tulee nyt tärkeä vahvistus.

1.6. alkaen MediBookyn lääketieteellisenä johtajana on aloittanut yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho.

Lääkärit ymmärtävät lääkäreitä. Emil rakentaa siltaa lääkärin arjen ja MediBookyn talous- ja hallintomallin välille, jotta nämä kohtaavat entistä paremmin.

Terveydenhuollon palveluita rakennetaan yhdessä lääkäreiden kanssa, ei heistä irrallaan.

Tervetuloa mukaan, Emil!

Loma kolkuttelee, m***a onko kassa hallinnassa? ✊🏻💸 Näillä muutamalla vinkillä vähenneät stressiä lomailun ajaksi. Meiltä löytyy vielä lisää vinkkejä joten ota yhteyttä ja laitetaan kassavirta kuntoon! 🩵

Onko potilastietojärjestelmä pakollinen?

Yksityisellä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajalla on lähtökohtaisesti ehdoton velvollisuus liittyä Kanta-palveluihin – eli tarvitaan potilastietojärjestelmä, joka pystyy lähettämään tiedot Kantaan.

Poikkeuksena ovat ne yksityiset ammatinharjoittajat tai pienet palveluntuottajat, joilla ei ole käytössään valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liitettävää potilas- tai asiakastietojärjestelmää. Ammatinharjoittajien ja pienten palveluntuottajien on toistaiseksi mahdollista jatkaa potilasasiakirjojen hallintaa ja laadintaa paperisena, ilman potilastietojärjestelmää. 

Aikataulut:
💡Yksityisten terveydenhuollon palvelunantajien liittymisvelvoite: lähtökohtaisesti voimassa (jos järjestelmä käytössä).

💡Yksityisten sosiaalihuollon palvelunantajien: viimeistään 1.1.2026 (omana tuotantona) tai 1.9.2024 (hyvinvointialueelle ostopalveluna)

💡Ajanvarausasiakirjat Kantaan: 1.10.2026 alkaen

💡Video- ja äänitallenteet, kuvat: 1.10.2029 alkaen

Miksi? Asiakastietolaki (703/2023) velvoittaa lähtökohtaisesti kaikkia yksityisiä sote-palveluntuottajia liittymään Kanta-palveluihin – mikä käytännössä edellyttää Kanta-sertifioitua potilastietojärjestelmää.

ketkä tekevät paperisia kirjauksia? Terveydenhuoltoalan ammattilaiset, kuten hierojat, fysioterapeutit, osteopaatit ja kiropraktikot. 

Suomessa perustettiin viime vuonna 8 100 uutta sote-alan yritystä.

Kasvua edellisvuoteen: 29 %. Mikroyrityksissä (alle 10 henkilöä) kasvu oli vieläkin kovempi, terveyspalveluissa lähes 33 %.

Eli noin joka kolmas alalla toimiva sote-yritys on perustettu viimeisen vuoden aikana. Lääkärit, hammaslääkärit, fysioterapeutit, psykologit, sairaanhoitajat ja muut rohkeat ammattilaiset!

Ihmiset eivät enää odota, että joku muu rakentaa heille hyvän työpaikan. He rakentavat sen itse!

Olin yksi heistä viime vuonna.

Lähdin johtotehtävistä isosta sote-alalla toimivasta yhtiöstä. Perustin MediBookyn. Tilitoimiston, joka palvelee juuri näitä uusia yrittäjiä: hoitaa osakeyhtiön perustamisen, Soteri-rekisteröinnin ja kirjanpidon.

Pelottiko? Kyllä ja pelottaa edelleen.

M***a jos tavoite ei pelota yhtään, se ei ole tarpeeksi iso! Eikö?

8 100 muutakin otti rohkean hypyn viime vuonna! Pelkäsi ja pelkää edelleen. Ehkä sinä olet seuraava?

Moni lääkäri ajattelee, että kun laskutus nousee yli 100 000 euroon vuodessa, seuraava looginen askel on perustaa osakeyhtiö.

Usein se voikin olla järkevää.

M***a ei aina.

Keskustelin noin vuosi sitten lääkärin kanssa, joka pohti, kannattaisiko hänen jatkaa toiminnimellä vai siirtyä osakeyhtiöön.

Laskutus oli hyvällä tasolla, eli paperilla osakeyhtiö olisi voinut näyttää houkuttelevalta vaihtoehdolta.

M***a kun katsoimme kokonaisuutta, tilanne ei ollutkaan niin yksinkertainen.

Ratkaiseva kysymys ei ollut pelkästään:

“Paljonko laskutat?”

Vaan myös:

“Paljonko rahaa sinun täytyy nostaa yrityksestä omaan elämiseen?”

Jos käytännössä tarvitset lähes kaiken laskuttamasi rahan omaan arkeen, asumiseen, lainoihin, perheen menoihin ja elämiseen, osakeyhtiö ei välttämättä tuo merkittävää hyötyä.

Pahimmillaan se tuo vain lisää hallintoa, kirjanpitokuluja ja monimutkaisuutta.

Osakeyhtiö alkaa usein kiinnostaa enemmän silloin, kun yritykseen jää rahaa yli oman elämisen jälkeen.

Silloin voit esimerkiksi jättää varoja yhtiöön, rakentaa puskuria, sijoittaa yrityksen kautta tai suunnitella palkan ja osingon kokonaisuutta fiksummin.

M***a jos kaikki raha menee joka tapauksessa omaan käyttöön, toiminnimi voi edelleen olla aivan perusteltu ja käytännöllinen vaihtoehto.

Tämä on juuri se kohta, jossa moni tekee liian nopean johtopäätöksen.

Ei kannata valita yritysmuotoa pelkän liikevaihdon perusteella.

Kannattaa katsoa kokonaisuutta:

paljonko laskutat,
paljonko tarvitset elämiseen,
paljonko yritykseen jää rahaa,
millaisia kuluja toimintaan liittyy,
ja haluatko kasvattaa yrityksen varallisuutta pitkällä aikavälillä.

Siksi teimme Medibookylle laskurin, jonka avulla voit hahmottaa, kumpi voisi olla sinun tilanteessasi järkevämpi vaihtoehto:

toiminimi vai osakeyhtiö

Testaa 👉 www.medibooky.fi/osakeyhtio