Ardii Media Connection

Ka'abaa, bakki amantii Islaamaa irraa hunduu qajeelchuudhaa ta'uu, ergamaa Rabbii Ibraahim fi ilmi isaa Ismaa'el haaressuun. Muslimoonni kallattii Ka'abaa qajeelchuudha. Waggaa tokko, namoonni miiliyoona 13-15 Ka'abaa gara Makkaa mana Kabajamaa ta'e. Kana irratti hundaa’uun, beektonni amantii Ka'abaa uumaa gara dura waggaa 2,000 ta'e, Ibraahimi fi ilmi isaa ijaareedha. Ka'abaan erga Nabi Muhammad (SAW) booda ijaarsa gula qindeessan, Abdul Maalik bin Marwaan irratti haara'e. Ka'abaan bu'uurri isaa yeroo sanaan waliin haaressi ta'e.


Waggaa waggaan namoonni miiliyoona 13 hanga Miiliyoona 15 ta'an gara Makkaa imaluun Ka'abaa Haramitti Sirna Hajjii taasisu.

Handhuura Masjiida guddicha Makkaatti kan argamu, iddoon akkaan kabajamaa ta'e Ka'abaan Harami Muslimoota hunda kallattii tokkorratti kan qajeelchuudha.
Muslimoonni wayita salaatan kallatii Ka'aabaa kanatti fuula naanneffatu.
Iddoo kana jireenya keessatti yeroo tokko Sirna Hajjii taasisuun Arkaana Shanani (utubaawwan) amantii Islaamaa keessaa isa tokko.

Ragaaleen akka agarsiisan waggaatti namoonni miiliyoona 13 hanga Miiliyoona 15 ta'an iddoo kabajamaa kana ni daawwatu.
Kanneen keessaa miiliyoona 11 kan caalan umraaf yoo deeman miiliyoona 2 hanga Miiliyoona 3 kan ta'an ammoo Hajjiif deemu.

Hajjii bara 2026 kanaaf Muslimoonni miiliyoonaan lakkaa'aman kutaalee addunyaa mara irraa gara Iddoo Qulqulluu fi Kabajamaa kanaatti imala eegalaniiru.
Waa'ee hundeeffamaa fi ka'umsa Ka'abaa irratti beekaa amantii biyya Naayijeeriyaa kan yeroo ammaa Makkaa jiran Dr. Ibraahim Disinaa BBCn dubbiseeraa.
Dr. Ibraahim Sa'uudii Arabiyaatti barnoota amantii Islaamaa kan hordofan yeroo ammaa iddoo Ka'abaan itti argamu jiru.
Beekaan amantii Islaamaa kun waa'ee Ka'abaa irratti odeeffannoon BBC'f kennan ragaalee beektonni amantichaa hedduun dhiheessan bu'uura godhachuuni.
''Odeeffannoon kun hundi dhugaa fi amanamoodha. Marsariitiiwwan beektota keenya Qataar, Kuweet fi Sa'uudii Arabiyaa kan bu'uureffatedha,'' jedhan.
Ka'abaan- Uumama addunyaa waggaa 2,000n dursa
Akka amantii Islaamaati Rabbi (Allah) ''Ka'abaan mana amantii jalqabaa waan hunda dura uumame ta'uu Qur'aana keessatti ibseera.
''Manni Manni ibaada (Waaqeffaanna) kuni jalqabaa dhala namaaf uumame iddoo eebbifamaa fi addunyaa qajeelchu, Bakkah jedhamutti argama,'' jedha Suuraan Al-Imraan 3:96.
Bakkah jechuun maqaa ganamaa Makkaa, keessaahuu iddoo kabajamaa fi eebbifamaa naannawa Ka'abaa marsee jiruu ture.
Beektonni amantii Islaamaa akka Imaam Bagwi Ka'abaan gamoo jalqabaa biyya lafaa kanarratti mul'atedha jedhu.
Imaam Bagwi Ka'abaan wayita samii fi dacheen uumaman raajiidhaan bishaan keessaa akka mul'ate ibse.
Kunis wantoonni dachee fi samii keessa jiran (addunyaa- universe) uumamuu dura waggaa 2,000 akka ta'e ibse beekaan amantii kun.
Beektonni gariin ammoo Ka'abaan ergamaa Rabbii isa jalqabaa Aadamiin ijaarame jedhu.
Kaan ammoo Rabbi Aadamiin uumuu dura malaa'ikootaan ijaarame jedhu.
Ergamaa Rabbii Ibraahim
Beektonni amantii Islaamaa Rabbi ergamaan isaa Ibraahim gara Makkaa akka deemu kan taliigeef akka Ka'abaa haaressuuf ta'uu waliigalu.
Ergamaan Rabbii Ibraahim fi ilmi isaa Ismaa'el wal tumsuun Ka'abaa fi naannawa isaa akka haaressan waliigalu.
Akka ragaa beektonni amantii Islaamaa kennaniitti Ismaa'el dhagaa kennuufiin abbaasaa Ibraahim gargaaraa ture.
Ergamaan Rabbii Ibraahim ammoo ijaarsa raawwachaa ture. Haala kanaan walgargaaruun Ka'abaa asii ol ijaaruun sadarkaa harki namaa qaqqabuu hin dandeenyerraan ga'an.
Akkuma ijaarsa xumuraa deemaniin Ergamaan Rabbii Ibraahim akka ilmisaa dhagaa inni irra dhaabbatee ijaarsa raawwatu kaa'uuf ajaje.
Dhagaan Ibraahim irra dhaabbate kun ''Maqaama Ibraahim'' jedhama, yeroo ammaa cinaa Ka'abaatti argama.
Uummattoota Qurayish
Erga Ka'abaan bu'uureffamee saboonni adda addaa dabaree dabaree eegumsa gochaa olaantummaan iddoo eebbifamaa kana eegaa turan.
Gosoonni akka Amalekites, Jurhum, Khuzu'a fi Quraysh bakka kabajaa kana wal harkaa fuuchuun bulchaa ykn eegaa turan.
Keessattuu gosoota Arabaa keessaa gosi Quraysh Ka'abaa kana keessa bishaan (lolaan) seenee akka balaa hin qaqqabsiifneef jecha bifa haaraan bu'uura isaa olkaasanii ijaaraniiru.
Ergamaan Rabbii Nabi Mohammad (SAW) ergamuu dura uummanni Quraysh waggoota shaniif Ka'abaa ijaaraa (haaressaa) turan.
Ijaarsa gamoo duraan turetti gulantaa sagal dabaluun gara 18tti guddisan. Kana malees seensa karaa lixaa cufuun kallattii bahaan qofa akka seenamu godhan.
Gamoon kun (Ka'abaan) yeroo jalqabaaf baaxii kan godhatee fi irra keessi isaa kan cufame bara bulchiinsa Quraysh kana.
Hata'u malee sababa hanqinni humnaa isaan mudateef kutaa Ka'abaa kan ganamaa hunda suphuun haaressuu hin dandeenye.
Bakki amma Ka'abaan alatti argamuu fi 'Hijr Ismaa'el' jedhamu haala kanaan citee moggaatti hafe.
Garuu ergamuun Nabi Muhammad (SAW) akkaataa ijaarsaa fi itti fayyadama Ka'abaa irratti uummata Quraysh gidduutti qoqqoodiinsa uumeera.
Ka'abaan kaayyoosaa ganamaatti kan deebi'ee fi galma amma irra jiru kan godhate bara Nabi Muhammad (SAW) akka ta'e himu beektonni amantii Islaamaa.
Nabi Muhammad (SAW) booda...
Bara hijiraa 64, erga Nabi Muhammad (SAW) du'anii waggaa 31 booda Abdullaah bin Zubeer Ka'abaa diigee akka haaraatti ijaare.
Kunis erga mootiin Umayyad lammaffaan Yaziid bin Mu'aawiyyaa Ka'abaa haleelluun mancaasee booda.
Yeroo kana ture Ka'abaan sirriitti bal'atee kan ijaarame. Kan warri Quraysh itti daballe, bakka ''Hijr Ismaa'l'' jedhamullee Abdullaah bin Zubeertu dabalee akka haaraatti ijaare.
Dheerina isaa kuubii lamaan ol dabale, gara jalaatti balbala lama- bahaa fi lixaan itti hojjete.
Booda ammoo Abdul Maalik bin Marwaan wayita Abdullaa bin Zubeer ajjeesu Ka'abaa bakka duraan turetti deebise.
Namni kun iddoo eebbifamaa kana bakka Abdullaa bin Zubeer dura turetti deebisuun kan irra deebiin ijaare bara hijiraa 73 ture.
Ijaarsi kun balbala karaa lixaa tolfame cufsiiseera, 'Hijir Ismaa'el'' kaafame, Ka'abaan balbala tokko qofa akka qabaatu ta'e.
Beektonni amantii Islaamaa Manni Rabbii (Ka'abaan) kun erga Abdul Maalik bin Marwaan ijaaree booda akka duraanii bu'uura irraa diigamee hin ijaaramne, achirraa fooyya'aa har'a ga'e.
Akka beektonni jedhanitti bara hijiraa 1039 lolaan Ka'abaa baayyee miidhuun mooraan Masjiida Makkaa yoo manca'u, qaamni Ka'aabaa gartokkeen diigamee ture.
Kana hordofee dureewwan amantii Ka'abaa suphuurratti waliigalan. Kunis bara mootii Impaayer Otomaan Sulxaan Muraad Kaan raawwate. Barri isaa 1940, Zul-hijjaa guyyaa lammaffaa.
Hijiraa booda 1239 ammoo mootiin Masirii yeroo sanaa Muhammad Alii Pashaa dhoqqee fi tima sababa lolaa hamaatiin naannoo Ka'abaatti uumame kaasisuuf duula qulqullinaa labsee ture.
Isa booda haaromsi muraasa taasifameera.
Seenaa Ka'abaa keessatti jijjiirama guddaan kan taasifame bara mootii jalqabaa Sa'uudii Arabiyaa Abdulaziiz bin Abdul Rahman Al Sa'uud ture.
Bara mootii kanaa Ka'abaan baayyee bareedee haareffame. Balballi isaas banamuu danda'e.
Erga mootummaan Sa'uudii hundeeffamee haaromsi Ka'abaa bu'uurri isaa yeroo mootii kanaa kaa'ame.
Ka'abaan gubbaa fi jalli isaa akkasumas kutaaleen isaa kan sirriitti haaromfame bara sana ture.
Haaromsi bara mootii Fahd gaggeeffame ammoo hanga har'aa kan mul'atuudha. Baaxiin, utubaawwan sadan, balballi keessoo, lafti fi bu'uurri Ka'abaa yeroo sana haaromfame.
Akkasumas iddoon ''Hijr Ismaa'el' jedhamu yeroo sana suphame.

Media Connection

Ministirri Muummee Israa’el Beeniyaamin Netaaniyaahuun Iraan waliin waliigalteen kamiyyuu badhaadhina yuuraaniyeemii xumuruu fi Strait of Hormuz deebi’ee banuun barbaachisaadha jedhan

Netaaniyaahuun Waashingitan marii Iraan irratti Tel Aviv odeeffannoo akka kennitu ibsuun, kaayyoon Ameerikaa fi Israa’el ‘walsimsiisaa’ ta’uu ibsaniiru.

Media Connection

Dhibeen West Baankii dhuunfatame ilaalchisee Barliin fi Tel Aviv gidduutti waldhabdeen uumameera

➔ Chaansilarri Jarman Merz haala naannoo Falasxiin keessa jiru irratti yaaddoo qaban ibsuun, 'de facto gartokkoon West Baankii' ittifamuu akka qabu cimsanii dubbataniiru

➔ Ministirri Maallaqaa Israa’el mirga fagoo kan ta’an Bezaleel Smotrich ‘qajeelfama hoggantoota fakkeessitoota Awurooppaa irraa hin fudhannu’ jechuun duubatti deebi’aniiru.

➔ Gama biraatiin ammoo, Barlinitti Ambaasaaddarri Israa’el Roon Prosor dubbii Smotrich kana ifatti balaaleffataniiru
Kan Gabaasee Anadolu Agency

Ardii Media Connection

Muummichi ministeeraa Israa’el Beeniyaamin Netaaniyaahuun Wiixata (Isniina) kaleessaa akka jedhanitti, Awurooppaan Israa’el irraa “waan baay’ee barachuu qabdi” jechuun, ardiin kun “dadhabbii naamusaa gadi fagoo” jedhamuun rakkachaa jirti jechuun himataniiru.

Netaaniyaahuun sirna yaadannoo Israa’el guyyaa yaadannoo holokoostii ofiisaa irratti haasawa taasisaniin, Awurooppaan garaagarummaa “gaarii fi hamaa” gidduu jiru dagattee jirti jedhan.

“Awurooppaan har’a dadhabina naamusaa gadi fagoon dhiphattee jirti” jedheera. “Waan baay’ee nurraa barachuu qabdi, keessumaa barumsa barbaachisaa garaagarummaa naamusaa ifa ta’e gaarii fi hamaa gidduu jiru.”

Netaaniyaahuun yeroowwan akka ammaa kanaa “waan gaariif jecha, lubbuudhaaf jecha waraana seenuun” gaafata jedhan.

Akkasumas Awurooppaan dandeettii “eenyummaa fi gatii ishee” ittisuu dhabaa akka jirtuu fi Israa’el Awurooppaa fi “qaroomina barbarummaa irraa” ittisuu akka jirtu himateera.

Dubbiin Netaaniyaahuun kun kan dubbatan yeroo Awurooppaatti imaammata Israa’el West Baankii fi Libaanos dhuunfatame irratti qabdu irratti qeeqni guddaan ka’aa jirutti.

Kanaan dura Isniina (Wiixata) kaleessaa Chaansilarri Jarman Firiidrich Merz guddina naannoo Falasxiin keessatti mul’atu irratti “yaaddoo guddaa” ibsuun, waan “de facto gartokkoon walitti makamuu” West Baankii dhuunfatame jedhee ibse akka hin hojjenne akeekkachiisaniiru.

Merz akkasumas Netaaniyaahuun bilbilaan Libaanos waliin marii nagaa kallattiin akka jalqaban gaafataniiru, diinummaan kibba Libaanos keessatti akka dhaabbatu gaafataniiru.

Netaaniyaahuun reefuu dhiibbaan seeraa dabalaa dhufe isa mudateera. Dhaddachi malaammaltummaa isaa bara 2020 eegale ammas itti fufee jira. Netaaniyaahuun himannaa kana kan haalu yoo ta’u, “duula siyaasaa isa kuffisuuf kaayyeffate” jechuun ibsaniiru.

Akkasumas, Gaazaatti yakka waraanaa fi yakka dhala namaa irratti raawwatameen himatamee bara 2024 irraa eegalee Mana Murtii Yakkaa Idil-addunyaatiin barbaadamaa jira.

Ardii Media Connection

Naannoo Tigraay Magaalaa Aksumitti guyyaa har’aa humni Hogganaa nageenya magaalattiin duurfamu Muslimoota Salaata Jumu’aaa raawachuuf walitti qabaman irratti haleellaa cimaa raawwateen miidhaa qaqqabsiisuu jiraattonni ibsaniiru.

Akka odeeffannoon jiraattota irraa argameetti, Muslimoonni yeroo salaataaf qophii godhanitti, gareen hoogganaa nageenyaa kanaan duurfamu sagale-guddiistuu dabalatee meeshaalee salaataaf hawaasni muslimaa itti fayyadamaa jiru sa*amanii fudhatu.

Haleellaa hooggansa mootummaatiiin duurfame isaan irratti raawwatame kanaa hordofee muslimoonni erga salaata raawwatanii booda gochicha balaaleffachuun mormiin kan dhageessisan yoo ta'u kanumaanis qaamoleen duraan saam**icha raawwatan kunneen ummata irratti humna fayyadamuun haleellaa banan.

Haaluma kana keessatti, haleellaan gara garaa muslimoota irratti raawwatame. Namoota miidhaman keessaa lama irratti miidhaan cimaan kan qaqqabe ta'uun himameera.

Qaamoleen nageenya kunneen dargaggoota magaalatti waliin ta'uun masjiida muslimoonni magaalatti kireeffachuun itti tajaajilaman kan bakka “Inda Abaawaa” jedhamuun beekamutti argamu cabsanii seenanii, imaamota masjiidaa dabalatee muslimoota masjiidicha keessa jiran ulee fi dhag*aadhaan rukuttaa cimaa irratti kan raawwatan yoo ta'u Qur’aana Qulqulluus cicci***ruun jiraaattonni achii natti himaniiru jechuun Minber TV'n gabaaseera.

Dabalataan, aleellaa kana booda, magaalaa keessatti sakatta’iinsi mana manatti gaggeeffamee, muslimoonni hedduunis hidhamaniiru.

Manni Maree Olaanaan Dhimmoota Islaamummaa Naannoo Tigray kan Maqalee buufate haleellicha ilaalchisee ibsa kenneen, taatecha qaama dhimmi ilaallatu beeksisuun booda humni nageenyaa dabalataa bakkoota biroo irraa garas ergamuu himeera.

Namoonni haleellichaan miidhaman magaalattiidhuma keessatti kan argamu hospitaala Qiddist Maariyaamitti yaala argachaa jiraachuun kan ibsame yoo ta'u, namoonni kaan fooyyee argachuun galanillee lama garuu midhaan isaan irra qaqqabe cimaa ta’uun ammallee yaalarra jiraachuun ibsameera.

Hanga gabaasni kun qindaa'etti biroos haa ta'u qaamolee nageenyaa mootummaa naannoo Tigraay irraa dhimma kana irratti ibsi kenname hin jiru.

Magaalaan Aaksum akka Itiyoophiyaatti bakkoota miidhaan qaamolee mootummaan deeggarsa qabu muslimoota irratti itti raawwataman keessaa tokko ta'uun kan beekamtu, bakka masjiidaafi awwaalcha qabaachuu dabalatee iddoo muslimoonni mirgi namoomaa isaanii itti qormaatamu yoo ta'u bara darbe sababa uffannaa isaaniif barattoonni dubaraa Muslimaa gabatee barnootaan ala kan itti taasifaman ta'uun kan yaadatamuudha.

Namni quuqama Amantaa Islaamaa fii Qur'aanaa qabdu Ummata keenya kanaaf Sagalee tahiif Share godhii Ummata Islaamaa biraan gahi Du'aa'iinis Tahee waan barbaachisuun Qur'aana fii Amantaa Teenyaaf haa hadoo*nnu Haa dammaqnuu Dammaqaa
Ardii Media Connection

Iraan irraa biyyoonni Sunnii maal barachuu qabu?
💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥

Barreessaan: Ahimaddiin Jabal
🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴

Ji’oota lamaan darban keessatti, waraanni bal’aan Israa’el fi Ameerikaadhaan Iraan irratti baname oduu addunyaa irratti dursa argachuun xiyyeeffannoo hunda harkiseera. Akkaataan namoonni dhimma kanaaf qaban maaliyyuu yoo ta’e, waraanni kun dhiyeessii boba’aa fi gaazii akkasumas cufamiinsa karaa bishaan irraa Hormuz irratti dhiibbaa inni uume mana fi jireenya dhuunfaa namoota hunda keessatti mullachuu jalqabeera.

Dhiibbaan jireenyaa kun namoota baay’ee biratti yaaddoo fi gaaffii uumullee, xiinxalaa fi dhiibbaa kallattii waraanichaa irra darbee dhugaa tarsiimoo guddaa yeroo baay’ee dagatamu tokko hubachuu qabna.

Innis haala Iraan irraa kan nuti hubannu: jabinni fi abbaa biyyummaan hawaasa tokkoo yeroo rakkoo keessatti kan madaalamu, hidhaa hirkattummaa kutanii of danda’anii miilla ofii irratti dhaabbachuu danda’uu isaaniiti.

Iraan waggoota afurtaman darban qoqobbi walirra tuulame, qofatti baafamuu fi dhiibbaa ammayyuu irratti raawwatamaa jiru dandamachuu kan dandeesse kuusaa maallaqaatiin osoo hin taane, "seeyfii ofii qaruu" fi ogummaa uumuu irratti hundaa'uun ijaarsa dhaabbilee cimaa uumuu isheetiini.

Biyyoonni Arabaa Sunnii tarsiimoo meeshaa waraanaa bitanii hidhachuu hordofan. Meeshaa bituun "maamila" nama taasisa; meeshaa ofii hojjechuun garuu "michuu fi jabaa" akka nama taasisu Iraan addunyaatti agarsiifteetti.

Hayyoonni fi dhiibbaa uumtonni biyyoota Sunnii barumsa guddaa kana irraa barachuu qabu; sababni isaas bilisummaan dhugaa kan argamu hidhaa sammuu "yoo meeshaa(bu’aa) warra dhihaa hin taane hin hojjetu" jedhu keessaa bahuun, damee hundaan—teeknoolojii, diinagdee, saayibari, ittisaa fi dhimmoota abbaa biyyummaa ofii harka ofiitiin bocuu yoo danda’ame qofadha.

Xiinxalli barruu kanaa biyyoota Muslima Sunnii irraa ka’uun haa ta’u malee, nuti Itoophiyaanoonnis akka biyyaatti humni dhugaa bituu danda’uu keessa osoo hin taane hojjechuu fi uumuu danda’uu keessa akka jiru hubannee, hirkattummaa keessaa baanee gara ofdanda’u abbaa biyyummaatti(bilisumma guutuu qabu) imala nuti taasisnu ariifachiisuu qabna.

Barruu kana obsaan akka dubbistan waamaa, marii dabalataatiif fuula kana hordofuun, barruu kana hiruu (share) fi yaada keessan jalatti akka barreessitan isiniin gaafadha. Dubbisa gaarii.

Boollo Yaadaa fi Gufuu Seenaa
🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒

Waa’ee Iraan ishee Shii'aa taate ilaalchisee barnoonni balaaleffannaa kallattii ‘Aqiidaa fi Manhajii’ isaanii irratti xiyyeeffate, biyyoonni Sunnii uummatni fi mootummaan Iraan maal akka galmaan gahan, maaliif galmaan gahuu akka danda’anii fi akkamitti akka galmaan gahan akka hin gaafanne ija isaanii kan haguuge fakkaata. Yookiin ammoo seenaa rakkoo ‘Aqiidaa’ Iraan duuba dhatan dhokachuu filataniiru.

Biyyoota Sunnii keessatti dhaabbilee amantii fi miidiyaalee isaaniitiin waa’ee jallina ‘Aqiidaa’ Iraan baay’ee dubbachaa turan. Namni xiyyeeffannoo itti kennes Iraan meeshaa fi michuu Yihudootaa akka taate, walitti bu’iinsi isaaniis akka fakkeessii jechaa qofaatti dhiyaachaa ture. Haata’u malee, dhugaan lafa irratti mullate warri Iraaniin qeeqaa turan sun ofii isaaniiyyuu deeggarsa Yihudootaa fi warra dhihaatiin hirkattummaa keessatti kufanii, of eeguus ta’e warri "nu eegu" jedhan osoo isaan hin eegin hafanii, dhuunfaanis ta’e waliin of danda’uu dadhabanii yeroo rakkatan argamaniiru. Dhugumatti, jalqaba irrattiyyuu akkamitti qaamni tokko dhimma jireenyaa fi nageenyaa isa dhumaa fi ulfaataa ta’e qaama isaan hin fakkaanneetti "nu eegaa" jedhee kenna? Kan jedhu ofii isaatiiyyuu nama dinqisiisa, nama gaddisiisas.

'Aqiidaa' Balaa qabuu fi Madaallii Keenya
🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴

Garee Shii'aa hundi madaallii Qur’aana fi Hadiisaatiin gosti fi sadarkaan isaa haa garaagarru malee, jallinni, dogoggorri fi hir’inni nuti fudhachuu hin dandeenye baay’een akka keessatti argaman homaayyuu shakkii hin qabu. Kan biraan yeroof yoo dhiisameeyyuu, dhimma Sahaabotaa irratti amantiin isaan qaban qofti baay’ee gadhee dha. Rakkoolee kanaan wal-fakkaatan beekuu fi beeksisuun sirrii dha. Haaluma wal-fakkaatuun, waan isaan irraa barannu irratti qofa xiyyeeffachuun hir’ina isaanii barsiisuu irraa of qusachuu hin qabnu.

Biyya yookiin garee morminu tokko ittiin madaallu madaalliin tokkichi ‘Aqiidaa’ (ilaalcha amantii) qofa miti. Amantiin madaallii tokko haa ta’u malee, madaalliiwwan qaroomummaa fi jabinnaa biroon baay’eedha.

Biyyoonni Sunnii dadhabina Shii'aa qeequu irratti yeroo fixan, Iraan garuu of danda’uu, humna uumuu fi ijaarsa irratti hojjechaa turte. Warri kaan "rakkoo maalii qabu?" kan jedhu irratti yoo xiyyeeffatan, isaan garuu "maal ta’uu qabና?" kan jedhu irratti xiyyeeffatanii hojjetan. Har’a isaan humna ijaaraa jiru, biyyoonni Sunnii baay’een garuu hirkattummaa keessatti kufaniiru.

Xiyyeeffannoon barruu kanaa rakkoo Iraan fi Shii'ootaa tarreessuu osoo hin taane, ogummoota isaan irraa barachuu dandeenyu jiraachuu isaa agarsiisuu dha. Ergamaan Rabbii (SAW) ogummaa fi tarsiimoo qaama kam irrayyuu barachuu akka qabnu ifatti nu gorsaniiru. Akka kanaan:

الْكَلِمَةُ الْحِكْمَةُ ضَالَّةُ الْمُؤْمِنِ فَحَيْثُمَا وَجَدَهَا فَهُوَ أَحَقُّ بِهَا "
"hikmaan meeshaa Mu’uminaa jalaa baddee ; lafa argatetti isatu fudhachuuf irra caalaa mirga qaba."

Ogummaan meeshaa mu’uminaa jalaa badee dha yoo jennu, diinni keeyyuu ta’u ogummaan fayyadamee bu’aa kan itti uume yoo argite sirra qabuun barachuu ni dabalata.

Madaallii Humna Dhugaa fi Hidhaa Hirkattummaa
💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢

Ulaagaaleen nuti jabinna qaama tokkoo ittiin madaallu baay’eedha. Qulqullinni barnootaa fi ijaarsi beekumsaa dhaabbatummaa qabu madaallii murteessaa dha. Hawaasa saayinsii ammayaa fi teeknoolojiin qaruun hirkattummaa hir’isuu fi of danda’uun (Self-sufficiency) madaallii guddaa dha.

Madaalliin bu’uuraa biraan ammoo "Yaada Sirnaawaa" (Systems Thinking) dha. Rakkoolee dhimmoota xixinnoo qofaan osoo hin taane, bal’inaan fi karoora tarsiimoo yeroo dheeraatiin ilaaluu danda’uu, dhaabbilee walitti qindessuun ijaarsa qaroomummaatiif hiriirsisuu danda’uun madaallii guddaa dha.

Sirna addunyaa haaraa fi jijjiiramaa jiru kana keessatti, jabinni hawaasa tokkoo kuusaa maallaqaa yookiin qabeenya uumamaa badhaadheen qofa hin madaalamu; qabeenya sana kaayyoo itti fufiinsa qabuuf fayyadamuu fi miilla ofii irratti dhaabbachuu danda’uun isaa madaallii humna isaa isa dhugaa ta’eera.

Biyyoonni Sunnii hubachuu kan qaban, maallaqaan meeshaa waraanaa bituun nageenya yeroo qofa malee humna waaraa akka hin kennine dha. Teeknoolojii bitattummaa irra dabaranii abbaa ogummaa ta’uun biyya keessatti uumuu, abbaa biyyummaai(bilisumma guutuu qabu) dijitaalaa mirkaneessuu fi madda humna ofii ijaaruun madaallii dandeettii hawaasichaati.

Abbaan biyyummaa dhugaa teeknoolojii alaatti bitamuun osoo hin taane, beekumsa biyya keessatti uumamu fi dhaabbilee cimaa qofaan waan dhufuuf, qabeenya maallaqaa gara beekumsaa fi dhaabbilee qabeenyaatti jijjiiruu yoo hin danda’in, yeroo hunda eeyyama warra biraatiin jiraatu.

Iraan dhiibbaa sanqata waggoota kurnan darban keessa turte irraa kan baratte dhimmi guddaan "seeyfii ofii qaruu" gatii inni qabuudha. Kunis biyyoota Sunniitiif barumsa tarsiimoo guddaa dha. Kanaafuu, qaama tokko yoo madaallu ejjennoo amantii keenya eeggachaa, gama qaroomummaa fi jabina kanaan sadarkaa inni irra gahe xiinxaluun barumsa qabatamaatiif barbaachisaa dha.

Dhimma Filisxiin fi Garaagarummaa Ogummaa Tarsiimoo
♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦

Gaaffii fi qabsoo uummata Filisxiin deeggaruun iddee humna qaama tokkoo ittiin madaalamu dha. Qaamolee Muslimoota miidhan fi cunqursan qabatamaan falmachuu fi deeggarsa tarsiimoo gatii nama kaffalchiisu gochuun mallattoo jabinnaati. Namoonni tokko tokko Iraan deeggarsi isheen murna hidhattoota Shii'aaf goctu fi Filisxiinotaaf goctu qixxee akka hin taane dubbachuun, dhimma Filisxiin faayidaa poolitikaatiif fayyadamaa jirti jedhu.

Dhimma Filisxiin akka kaardii poolitikaatti fayyadamuu barbaaddi kan jedhu gama tokkoon dhugaa ta’uu ni danda’a; garuu gaaffiin murteessaan asitti ka’u: "Biyyoota Sunnii keessaa biyyi akka Iraan maallaqa, teeknoolojii fi meeshaa waraanaa Filisxiiniif kenne kaffaluuf ijjannoo qabu tokko jiraa?" Kan jedhu dha. Deebiin isaa ifatti "Hin jiru" kan jedhu dha!

Faayidaa poolitikaatiif haa ta’u malee Filisxiinota gargaaruun, biyyoonni Sunnii maaliif akka Iraan Filisxiiniin deeggarsa tarsiimoo gochuun fayyadamuu hin barbaadne?

Qabatamaan kan mullate biyyoonni Arabaa Sunnii baay’een isaanii kanaaf qophaa’uu dhabuu qofa osoo hin taane, faallaa kanaan hiriiruun isaanii saaxilamaa jira.

Iraan waan goctu hunda faayidaa yeroo dheeraatiif herregdee yoo raawwattu, biyyoonni Arabaa Sunnii garuu sodaa ofii fi miira hirkattummaatiin daangeffamaniiru. Bara dadhabinni biyyoota Sunnii saaxilame kanatti, Iraan dhimma Filisxiin irratti dhiibbaa uumtee fi humna waraanaa mormituu taatee bahuun ishee ofii isaatiif barumsa guddaa dha.

Gaaffiin bu’uuraa "Iraan maaliif hojjette?" osoo hin taane, "Biyyoonni Sunnii maaliif hin hojjenne? Yookiin hojjechuu dadhaban?" kan jedhu ta’uu qaba. Hayyoonni biyyoota Sunnii kuffaatii tarsiimoo kana keessaa bahanii irree dhaabbataa fi humna ofii isaanii yoo hin uumne, haalli kana caalu isaan eeggata.

Abbaa Biyyummaa Teeknoolojii fi Seeyfii Ofii Qaruu
🔥🔥🔥🔥🔥🔥🔥🔥🔥🔥🔥🔥🔥

Addunyaa ammayaa keessatti humni dhugaan harka "bituu danda’u" osoo hin taane harka "hojjechuu danda’u" jira. Biyyi Muslimaa tokko warra dhihaa irratti hirkattuu osoo hin taane miilla ofii irratti dhaabbachuu akka dandeessu qabatamaan agarsiisuun ishee milkaa’ina guddaa dha.

Biyyoonni galaana (Gulf) biliyoonaan doolaara dhangalaasanii meeshaa ammayaa yoo hidhatanis, abbaa 'Icciitii Koodii' (Secret Code) meeshaa sanaa waan hin taaneef abbaa biyyummaan isaanii guutuu miti.
Meeshaan alaatti bitamu koodiin icciitii isaa biyya gurgurteef humna guddaa kenna. Biyyi gurgurte sun yeroo barbaaddetti fageenya irraa meeshaa sana to’achuu yookiin akka inni hin hojjenne gochuu dandeetti; kun ammoo yeroo waraanaa meeshaan sun gatii dhabuu danda’a jechuu dha. Iraan garuu kiyyo hirkattummaa kana hubachuun meeshaa bituu irra ogummaa hojjechuu sana dhuunfachuu filatteetti.

Abbaa biyyummaai(bilisumma guutuu qabu) jechuun gama teeknoolojiitiin sooftiweerii fi meeshaa ofii biyya keessatti oomishachuu dha. Iraan koodii ofii fayyadamuun hidhaa hirkattummaa yoo kuttu, biyyoonni galaanaa garuu ammayyuu meeshaa furtuu warra biraatiin socho’u irratti hirkatu.

Meeshaa bituun "maamila" nama taasisa; meeshaa hojjechuun garuu "michuu" nama taasisa. Warri abshaarri teeknoolojii bituu irra "abbaa ogummaa" ta’uu kaayyoo isaanii gochuu qabu. Seeyfii bituun ni danda’ama, ogummaan seeyfii hojjechuu garuu hin gurguramu; barachuun malee hin argamu. Abbaa biyyummaa dhugaan abbaa ogummaa kana ta’uu irraa dhufa. "Mana hidhaa yaadaa" kan jedhamu "waan warri dhihaa hojjetan malee hin hojjetu" kan jedhu miira hirkattummaa sammuu keessa jiru dha. Miira kana cabsanii "nuti hojjechuu ni dandeenya" jedhanii sochii uumuun jabina dhaabbilee ijaaruuf tarkaanfii jalqabaati.

Ijaarsa Hayyootaa fi Qindoomina Sirna Barnootaa
🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴

Hawaasni tokko miilla ofii irratti dhaabbachuuf baay’ina qofaan osoo hin taane qulqullinaan hayyoota madaalawaa ta’an barbaada. Hayyoota jechuun dhaloota ogummaan qaramu fi amantii isaatti jabaatu jechuu yoo ta’u, hayyoonni kun dhaabbilee hawaasichaa keessatti hir’ina jiru duuchuuf murteessoodha. Biyyoota galaanaa keessatti yeroo baay’ee hayyichi amantii irraa fagaatee, amantichi ammoo saayinsii ammayaa irraa fagaatee mullata; hir’inni kun hawaasicha bakka lamatti qooduun dande dandeettiin akka faca’u taasiseera.

Iraan garuu aalimman fi hayyoota qindeessitee fayyadamuun dhaloota amantii fi dandeettiin badhaadhe uumteetti. Ijoolleen ishee amantii fi dandeettiin qaraman sun dhiibbaa sanqata keessatti xiyyaarota nama malee deeman fi misaayiloota hojjechuun biyya isaaniitiif gumaachaniiru.

Of danda’uun sirna barnootaa irraa jalqaba
✅✅✅✅✅✅✅✅✅✅✅✅✅

Qaamni of danda’uu galma godhate sirni barnootaa isaa bitattuu fi hordoftuu osoo hin taane, dhaloota dursee deemuu fi uumuu danda’u oomishuu isaa mirkaneessuu qaba.

Iraan manneen barnootaa amantii saayinsii ammayaa waliin qindeessuu isheeti; qindoominni kun barnoonni dhimma hafuuraa qofatti osoo hin hafin biyya akkamitti bulchuun akka danda’amu akka dabalatu taasiseera.

Milkaa’ina ariifachiisaa argachuuf biyyi kamiyyuu saayinstoota fi mijaahisota (engineers) isaaniitiif kabaja guddaa fi carraa hojii kennuu qabu. Iraan saayinstoota ishee alaatti baratan kabaja guddaadhaan gara biyyaatti deebifti; kun ammoo sammuu isaanii faayidaa biyyaa fi hawaasaaf akka oolchan isaan onneeza.

Biyyoonni galaanaa hayyoota isaanii kabajuun baqannaa sammuu (brain drain) dhaabuu qabu.

Akka Iraan keessatti godhametti biyyoota Sunnii keessattis geggeessitoonni amantii "teeknoolojii barachuu fi of danda’uun qaama 'Ibaadaa' (amantii) ti" jedhanii barsiisuu qabu. Kun yoo ta’u miirri teeknoolojii sodaachuu ni bada; amantii fi saayinsiin ammayaa dhimmoota walitti hin buune ta’uu isaanii agarsiisuun bu’uura jijjiiramaati.

"Ni dandeenya" jedhanii amantaa jabaa qabaachuun hirkattummaa warra dhihaa irraa nama walaba taasisa. Bilisummaan dhugaan hojjechuu fi ijaaruun malee eeguun hin dhufu. Biyyoonni Arabaa lammiileen isaanii Iraaniin madda tarsiimoo godhatanii akka hin ilaalle hojjechaa turuun isaanii hidhaa yaadaa kana eeguufi. Lolli guddaan bilisummaa fi hirkattummaa gidduu dha.

Iraan of danda’uun kabaja biyyaa fi abbaa biyyummaatiif gootummaan dhaabbachuu dhugaa isaa agarsiifteetti; muuxannoo kana irraa barachuun keenya filannoo osoo hin taane dirqama. Akkasumayyuu, dhimma ‘Aqiidaa’ irratti jallina qabu Shii'oota irraa maal baranna jechuu keessaa baanee, jabina tarsiimoo fi kutannoo kaayyoo isaaniitiif qaban ilaalchisee barachuu qabna. Gara humnaatti karaan geessu tokkichi of danda’uu qofadha.

Akka biyyaa fi uummataatti nuti Itoophiyaanoonnis waan ta’aa jiru irraa waan barannu baay’ee qabna. Isin uummata fi mootummaa Iraan irraa maal barachuu qabna jettu? Yaada keessan iddee yaadaa (kommenit) jalatti barreessaa. Kan har’aa kanaan nagaatti.

Haleellaa qilleensaa Israa’el kibba Libaanos keessatti raawwateen yoo xiqqaate namoonni 7 dabalataan du’uu fi hedduun madaa’uu Tajaajilli Oduu Biyyaalessaa Libaanos Kamisa kaleessaa beeksise.

Ejensichi akka gabaasetti, haleellaan qilleensaa Israa’el magaalaa Abbaassiyeh irratti raawwatte yoo xiqqaate namoota torba ajjeesee, kaan ammoo madaa’uu isaa, lakkoofsi kun ammallee kan duraa ta’uu hubachiiseera.

Itti dabaluudhaanis xiyyaaronni waraanaa Israa’el Kafra, Jmaijmeh, Safad al-Battikh, Majdal Selm, Deir Antar fi naannoo riqicha Qasmiyeh dabalatee magaalota hedduu irratti haleellaa qilleensaa walduraa duubaan raawwataniiru.

Haleellaan kun dhukaasa meeshaa waraanaa magaalaa Haariis irratti xiyyeeffate waliin ta’uu gabaasni kun ni mul’isa.

Kibxata darbe haleellaa Israa’el Beerut dabalatee guutuu Libaanos keessatti raawwateen yoo xiqqaate namoonni 254 ajjeefamanii 1,165 madaa’uu Ittisa Siiviilii Libaanos beeksiseera.

Haleellaan kun kan raawwatame wayita Ameerikaa fi Iraan dhukaasa dhaabuu Kibxata darbe labsameetti.

Ministeerri Fayyaa Libaanos akka jedhetti, Amajjii 2 irraa eegalee haleellaa Israa’el Libaanos irratti raawwateen lakkoofsi namoota du’anii fi 5,873 madaa’an 1,739 ta’uu ibseera.

Kani Gabaase Anadolu Agency.

Kuufama boba'aa Addunyaa Mojtaba Khamenei Daaraa Tolche!

Buufata Doonii Salaalahatti bakkeen Kuufama boba'aa dirooriin haleelame!

Haleellaan dirooniin taankara kuusaa boba’aa naannoo buufata doonii idil-addunyaa Salaalah, kibba bulchiinsa Omaan keessatti argamu rukutame.

Haleellaa kana booda ibiddi guddaanii fi aarri gurraachi samii irratti kan mul’ate yoo ta’u, namoonni ibidda dhaamsan ibidda kana to’achuuf cimanii hojjetaa jiru.

Taatee kun suukanneessaa ta'us, hanga ammaatti odeeffannoon dhiyeessii boba'aa ykn doonii daldalaa jeeqe hin jiru.

Haleellaan kun kan raawwatame buufata doonii tarsiimoo magaalaa guddoo naannoo Dhofaar kan magaalaa Sulxaana Omaan Salaalah'tti argamutti.

Buufatni doonii Salaalah Galaana Arabaa irratti kan argamu yoo ta'u, daandii daldalaa murteessaa Galaana Hindii Awurooppaa fi Eeshiyaa waliin wal qunnamsiisuudha.

Haleellaa kana Iraan tooftaa qabsoof akka dhoofte Aljazeeraan Gabaaseera. Mojtaba Khamenei akka Abbaa ofii Iraan Hogganee gara qabsoo fulleffateera jedhu.

Taankeroonni kuusaa rukutaman kunneen kan dhaabbilee anniisaa biyyaalessaa Omaan ykn dhaabbilee boba’aa idil-addunyaa buufata doonii Salaalah jalatti socho’an ta’uun amanama.

Haa ta'u malee, maqaan addaa dhaabbatichaa addaan bahee hin ibsamne.

Kan Gabaasee Jirra Media

BAGA GEESSAN! 🌙✨
• Boru Ramadaana!
• Galgala kana Taraawiiha jalqabna!

Hiriyyaa fi fira keenya hedduutu osoo Ramadaana kana hin ga’in addunyaa kanarraa addaan godaanan. Nuti garuu carraa ADDAA kana arganneerra...

Baga kanaan nu ga'e!
Akka Ramadaana dhumaa soomaa jirrutti haa jabaannuu!